sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Siskon veli on poissa

Nettiadressi Lerpan alias Lisbetin puolesta tehosi ja henki säästyi. Säästyipä Lerpan ansiosta vieläpä Silviankin henki. Se kun oli vielä tähän aamuun asti uhattuna. Tehotyttöjen ongelmana kun on heikkokuoriset kananmunat, jotka särkyvät pesään tai käteen niitä käsiteltäessä. Sinänsä hyvä puoli on, että muninta on vähäistä.

Mutta kaikki kolme kukkopoikaa menivät. Jotenkin sääli on siskoa, kun sen veli meni. Kuitenkin yksi kukko noin pienessä kanalassa on paras ratkaisu. Onneksi meillä on naapurustossa ammattilainen, joka tekee homman kivuttomasti. Kaikkia EU-direktiivejäkin noudattaen.

Kirjava kukkopoika edessa, veli on musta-valkoinen ja valkea kukko oikealla

Kukkopojat vasemmalla, valkea keskellä ja oikeassa laidassa

lauantai 5. lokakuuta 2013

Aidatut

Kaikki se kaivaa, kaikki se tonkii ... Jos haluaa jonkun istutuksen pysyvän syömättä ja juuriltaan tonkimatta, niin se on aidattava.
Aidattu kukkapenkki, takana mansikkamaan aitaus 5.10.2013
Syksyllä olen alkanut pitää kanoja ulkotarhassa, enkä ole päästänyt vapaaksi pihalle. Vaan iltaisin ja varsinkin viikonloppuisin iskee kana-aktivisti ja päästää kanat ulkotarhasta vapaalle jalalle. Onneksi melkein kaikki on aidattu.

Aidatut alppiruusut

Kaisa-kana

Kaisa-kana on vaan niin kuvauksellinen ja Dolly hyvä valokuvaaja. Klikkaa kuvaa nähdäksesi se oikeassa koossa.
Klikkaa kuvaa, niin saat kuvan oikeassa koossa. © Dolly Aittanen

Kaisa osaa poseerata.
Neito kuin vanhassa suomalaisessa elokuvassa © Dolly Aittanen
Alla on kuva, jonka hetket on täytynyt vangita kuvaan todella harvoin toistuneella ajankohdalla. Kaisa varjeli kaunista mustaa höyhenistöään, eikä antanut kukon sotkea sitä. Loppukesästä Kaisa alkoi olla vähän suostuvaisempi.
Kukko polkee kanaa © Dolly Aittanen


Kanaluukulla hämmennystä

Tänään laitoin kanaluukkuun taas hapsuverhon, kun alkaa tuuli tuivertaa. Kaisalle ja Untolle ei sisäänpääsy tuottanut ongelmaa. Mutta muut kanat täytyi laittaa pää edellä hapsuverhosta läpi ja lykätä vielä pyrstöstä. Sisko ja sen veli olivat jo ehtineet asettua kahdestaan ulkotarhan ulkopuolelle nurkkaan nukkumaan.

Kanaluukku ulkoa päin (ei hapsuverhoa), sisältäpäin ja sisältä hapsuverholla

Varpu, the Wanderer

Varpu on oikea yksinäinen vaeltaja. Varpu kasvoi yhdessä toisen luomumunista haudotun tipun eli Pertti-kukon kanssa. Kun Pertti lähti autuaimmille kiekumismaille, niin Varpu jäi itsekseen. Vaikka onkin nykyisin osa Unton parvea, niin silti se on omanlaisensa kulkija.
Varpu, the Wanderer, tuohimutkalaisten emokana © Dolly Aittanen
Varpua ei pitele aidat. Kun piha aidattiin, niin muut kanat ovat pysyneet pihassa. Mutta Varpu löytää aina jostakin portin aluksesta tai muualta aukon. Aukkoja on tukittu, mutta vielä eilenkin se taas tallusteli aidan väärällä puolella. Aittasten pihan nurkilta en aina edes jaksanut hätistellä pois. Onneksi meillä on leppoisat naapurit. Vaarana on tietysti, että tieltä ampaisee metsästysvaiston omaava koira.

Varpu, the Wanderer on tuohimutkalaisten emokana.

Tuohimutkalainen kanarotu

Tuohimutkalainen on paikallisesti kehittynyt /kehitetty kanarotu. Jussilalainen kukko ja hy-line brown kana. Jussilalainen on puhdas tai ainakin melkein puhdas maatiaiskana. Esiäitinä olevan Dalma-kanan puhtaudesta kun on jonkin verran epäilyksiä.

Varpu on hy-line, joka on marketin luomumunista haudottu. Tuottajatunnuksen perusteella rotu on kysytty Munakunnasta ja vastaus oli HYLINEB, ruskea (B).


Tuohimutkalainen kana, Kyllikki. © Dolly Aittanen
Tuohimutkalaisella on pieni heltta © Dolly Aittanen

Tuohimutkalainen kana on aina ruskean kirja, suhteellisen yksivärinen. Ruskea voi olla vaaleampaa tai vivahtaa melkein kuparin punertavaan. Kooltaan kana on suurempi kuin kumpikaan vanhempansa rotu. Heltta kanalla on pieni. Munia tuntuu tulevan ihan kiitettävästi, vähintään joka toinen päivä ellei enemmänkin.

Tuohimutkalaisia kukkoja © Dolly Aittanen
Dolly Aittasen kuvasta näkee hyvin tuohimutkalaisen kukon värityksen. Kukko on vaalemman ruskea kuin kana ja selvästi kirjavampi. Jos tipu on kirjava, niin se on aina kukko. Kukko voi olla myös ihan vaalea, kuten on Varpu-kana. Toistaiseksi ihan vaaleaa kanaa ei ole kuoriutunut.

Sisko ja sen veli

Kesäkuun lopulla kuoriutuneista 8 tipusta kaksi oli maatiaiskanoja, sisko ja sen veli. Kana on musta kuin äitinsä Kaisa. On vaikea jo erottaa kumpi on äiti ja kumpi tytär. Kukko on musta-valko-kirjava eikä muistuta isäänsä Unto-kukkoa. Ihmeellistä on, miten sisko ja sen veli tietävät olevansa täysisisaruksia ja pitävät selvästi yhtä. Maatiaisilla on varmaan oma kielensä, jota ymmärtävät keskenään paremmin kuin muut. ;)

Veli ja sen sisko vasemmalla
Joku ilta sitten olivat asettuneet yhdessä ulkotarhan nurkkaan yöpuulle. Muutenkin sisko ja sen veli ovat poikkeuksellisen paljon vierekkäin.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Mörri-koira ja kanat vapaina pihalla

Mörri alkaa osata olla jo ihan hyvin kanojen kanssa, vaikka molemmat olisivat vapaana. Joskus yltyy ajamaan takaa, kun kanat lähtevät karhuun. Selvästikään ei ole tappamassa, on vain kiva saada kanoihin vauhtia. Mutta usein menee oikein hyvin. Varsinkin jos on ollut lenkillä, niin ei viitsi kuin makoilla.
Mörri ja kanat

Kanala syysvalaistuksessa

Syksyn kuvia. Viime viikolla kanalan lämmitys laitettiin päälle.
Porttipylvään kukko, kanala taustalla
Kanala syysvalaistuksessa

Stability at all times.


Mersun mainos Youtubessa


dolly.kuvat.fi

Tutustu naapurimme valokuvaaja Dollyn kuva-arkistoon. Etusivulla poseeraa meidän Unski.