Vulli rypläke

Viime yönä kolmelta oli neljä siiltä tappelemassa koiran tyhjän ruokakupin ympärillä niin, että miehen piti antaa niille ruokaa. Koko purkki 1,2 kg, koiran pehmeää ruokaa oli kadonnut kolmen tunnin päästä. Eli aikamoinen siililauma käy taas meillä aterioimassa. Niitä on ainakin se kymmenkunta.

Neljä päivää sitten ilmestyi portaille ensimmäiset siilin jätökset. Sen jälkeen siilit ovat käyneet yöllä syömässä koiran ruokaa. Viime yönä tosin oli tarjoilu myöhässä, vasta kolmelta yöllä. Alla kevään ensimmäinen päiväsaikaan nähty siili. Ei kovin iso. Syö ja  maiskuttaa.

"vulli rypläke"

Niin, miten vulli rypläke liittyy siiliin? No, ei sinänsä mitenkään. Jostakin syystä sana kuitenkin sopii siilille, vaikka alkupeäinen merkitys on ihan eri. Kun opiskelija on vetämätön, niin hänen voi sanoa olevan luttero. Savossa sana merkitsee esimerkiksi tyhjää jalkapalloa, lutteroa. Jos on vieläkin vetämättömämpi, niin silloin hänen voi sanoa olevan vulli rypläke. Tosin en tiedä, että onko siinä adjektiivi ja substantiivi vai onko se vain tietyn merkityksen omaava substanstiivi. Silloin se pitäisi kirjoittaa yhteen: vullirypläke. Nämä sanat ovat "uusvanhalta" työtoveriltani, Savosta. Juice oli Koillis-Savon lahja Suomelle. Pohjois-Savossa näitä juiceja löytyy ihan arkielämässä enemmänkin.

Siilien talvipesä

Pakkasten myötä siilit ovat menneet talvipesiinsä, viikkoon ne eivät ole käyneet syömässä. Onneksi ennen pakkasia rakennettiin siileille talvipesiä, pari pienempää ja alla oleva "kerrostalo". Pation alla oleskeli monta pikkusiiliä, joten oli luonnollista tehdä kunnon talvimaja. Pation laudoituksen päälle on laitettu vahva keltainen pressu välipohjaksi, sitten on puutarhakalusteet, jotka on peitetty kattona toimivana kevytpeitteellä. Näin on saatu lämmin kattorakenne. Pation alus on tungettu täyteen puiden lehtiä.

Siilien talvipesä patiosta rakennettuna

Siilien pesien rakentelu on aika pientä verrattuna appiukon tekemisiin. Tässä syksyllä appivanhempien pihamaalla on käyskennellyt karhunpentu. Niinpä appiukko rakensi karhun pesän kuusenoksista. Saapi nähdä löytävätkö karhut pesään. Kiitettävää yritystä kuitenkin appiukolta.

Sen seitsemän siiltä

Siilien syöttämisessä alkoi arveluttaa, että mihin kilo koiran purkkiruokaa katoaa. Niinpä hommattiin riistakamera.  Sieltäpä selvisi, että sen seitsemän siiltä käy yön aikana ruokailemassa yhdellä ruokakupilla ja välillä on oikea tunku. Kahdeksan siiltä tuntuu ainakin olevan. Alkuillasta yhdessä kuvatapahtumassa oli mahdollisesti jopa kolme siiltä samaan aikaan, mutta kaksi ainakin varmuudella. Lisäksi on toinen ruokakuppi, josta ruokahävikki on vähäisempää nykyisin. Sen putsaa lopulta aamulla varispariskunta.

Kymmenkunta siiltä tulee ruokailemaan öisin, joten ruokaa kuluu. Yksi siili syö kymmenestä  parikymmeneen minuuttiin kerrallaan. Iso siili syö kolme ruokapalasta ja pieni siili kaksi. Varmasti ei tietysti voi sanoa, että palaisiko sama siili syömään toisen kerran. Tähän en kuitenkaan usko, sillä rajallinen se yhden siilin mahalaukku yhtenä yönä luulisi olevan. Selvästi on suurempia siiliä ja sitten pikkusiilejä. Tuhti ruoka antaa potkua vahvistumiselle talvea varten. Lopulta tulee harakka, joka putsaa tämän kattauksen. Alla riistakamerasta 15.9.2014 kuvia.

Siili no 1, klo 20.09

Siili no 2 kurkistaa oikealta ja tulee syömään, klo 20.40

Siili no 3 on saapunut ruokakupille klo 22.13

Siili no 4 klo 22.29 on selvästi suurempi kun aimpi siili no 3.

Siili no 5 klo 00.37 näyttää pieneltä.

Siili no 5 söi vain 10 minuuttia.

Siili no 6 on pikkusiili ja ruoka-aika vain kymmenisen minuuttia.

Vielä yöllä klo 2.12 tulee pikkuinen siili no 7 viimeisenä.

Aamulla klo 8.20 harakka putsaa loput ruokakupista.

Siilit, kanat ja salmonella

Eilen illalla siili taas iloksemme ilmestyi pihaan suuntana kanojen ruokakupit. Vein siilille pehmeää koiranruokaa saniaisten alle. Kun menin katsomaan, niin siellä olikin tuhisemassa kaksi siiltä. Meillä on siis onnea kaksin kappalein. Moni naapuri olisi kateellinen, sillä lehtokotiloiden hävittäjiä kaivataan näillä nurkilla. Tosin ei meidän pihalla enää.

Siilit aterialla 5.6.2014

Siilien osalta on vain huomioitava, että puolet siileistä kantaa salmonellaa. On muistettava riittävä käsien pesu. Siilien ruokailun ylijääneitä ruuantähteitä ei kannata antaa kanoille. Yhteiselo onnistuu meillä kuitenkin hyvin, kun kaikilla on omat alueensa.

IL 23.6.2013, Lähde Eviran tutkimus eläintaudeista 2011

Lintukirpputaistelu oli sen verran rankkaa, että koitan välttää mahdollisia, vaikka tilastollisesti epätodennäköisiä harmeja. Netistä en pahemmin löytänyt tietoa kanoista ja siileistä yhdessä. Eviran sivuilta selvisi, että salmonella tarttuu varsin harvoin suoraan eläimestä ihmiseen.

Kanoja ei positiivisen salmonellatestin vuoksi lopeteta, sillä parantuvat yleensä itsestään. Jossakin oli, että parissa viikossa (?). Eläimiä ei saa tällöin myydä tai kuljettaa. (Evira FAQ) Lisäksi omistaja saa tarkat ohjeet siitä, miten välttyä tartunnalta. Vain harva salmonellakanta on sellainen, että se olisi kananmunissa.