Jussilat

Sinisellä nippusiteellä merkityt ovat Jussilan maatiaiskanakantaa.

Jukka Winterin tipuja 9.3.2011

JUSSILAN MAATIAISKANA (Jämijärven sukuhaara)

Kun suomalaisen maatiaiskanan säilyttämisohjelma vuonna 1998 aloitettiin, Jussilan kanta oli yksi runsaslukuisimmista. Kanta on saanut nimensä Valkeakosken Äimälässä, Mallasveden rannoilla sijaitsevan Jussilan talon mukaan. Viivi Jussilan kanakannan juuret ulottuvat aina 1930-luvulle saakka. 1970-luvun lopulla Timo Lepola sai Jussilalta näitä kanoja, joita Lepola on siitä lähtien pitänyt omien sanojensa mukaan ennen kaikkea perhonsidonnassa tarvittavien höyhenten vuoksi. Lepolalla on Jussilan kantaa ollut kahta värilinjaa, mustia ja ruskeita/ruskeavoittoisia. Jussilan kantaa voidaan perustellusti pitää yhtenä alkuperäisimmistä, sekoittumattomana maatiaiskantana. Viimeisten kymmenen vuoden kuluessa on kuitenkin käynyt niin, että säilyttämisohjelmassa jussilalaisten määrä on laskenut. Se oli vuonna 2000 korkeimmillaan, 109 yksilöä, eikä vuoden 2007 jälkeen ole päästy edes 20 yksilöön. Lepolalla näitä toki on, mutta hän ei kuulu sopimussäilyttäjiin. Virallisesti siis Jussilan kantaa uhkaa MTT:n mukaan sukupuutto. [Lähde:Munanetti Talbot 18.1.2012]
Tällä hetkellä Jussilan kannan elpyminen näyttää hyvältä ja aika varmalta. Kanojen "sukupuut" ja luovutusketjut ovat selvillä. Jussilan kannan juttua on tullut Munanettiin. "Mainonta" Munanetissa on tärkeää kannan säilymiselle. Sillä saadaan säilyttäjiä.  
 
Jämijärveläinen sukuhaara
Ns. jämijärveläisen haaran ensimmäiset linnut on haettu Timo Lepolalta säilyttäjän muistin mukaan vuonna 1991. [Lähde: Munanetti 16.3.2012 Talbot] Tältä säilyttäjältä on peräisin yllä mainittujen mutkien kautta oma jussilan maatiaiskanakantani.

Jussilan maatiaiskanan pari päivää vanha tipu

Kuvaus Jussilan maatiaiskanasta Munanetissä.=>

 
MTT Maatiaiskanan säilytysohjelman Tiedote 1/2011: vuonna 2010 säilytysohjelmassa 11 yksilöä. Tosin säilytysohjelman ulkopuolella on mm. Timo Lepola jussiloineen.