Luvat

En vastaa tietojen oikeellisuudesta. Kaupunkikohtaisissa säännöissä on eroja ja eri kaupunkien samojenkin viranomaisten tulkinnat samankaltaisista asioista vaihtelevat. Kaiken kaikkiaan  melkoisen sekavaa ja viranomaisten tahdosta riippuvaa hommaa.

Päivitetty 26.6.2014
Tähän kokoan ohjeita ja säännöksiä kanalan / kukkolan perustamisesta / rakentamisesta paperitöiden osalta. Taajamassa toiminta eli ns. citykanat vaativat enemmän lupabyrokratiaa kuin haja-asutusalueella. En ota vastuuta ohjeiden oikeellisuudesta. Lupakäytännöt eri kaupungeissa ja kunnissa on sellainen veteen piirretty viiva ja riippuu kunnan / kaupungin säännöksistä ja viranomaisten tulkinnoista mitä suuremmassa määrin. Näin varsinkin taajamaksi määritellyillä alueilla.

Jäykkäkouristusrokotus
Kaikkien perheenjäsenten on syytä tarkistaa jäykkäkouristusrokotuksensa voimassaolo. Jäykkäkouristus- eli tetanusrokotuksen tulisi olla voimassa jokaisella ilman kanalaakin aina. Jäykkäkouristusrokote kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan, ja sen saa terveyskeskuksesta ilmaiseksi. Likaisten haavojen yhteydessä tulee aina tarkistaa rokotuksen voimassaolo. Lapsena saatua perusrokotesarjaa tehostetaan 10 vuoden välein.

Kesäkanat

On täysin hyväksyttävää ja ok ottaa kesäkanoja. Kesällä kanojen hoito on helppoa, vaikka vaativatkin säännöllistä, päivittäistä huolenpitoa. Kanasta pitää muistaa, että se on kuitenkin tuotantoeläin ja sitovuutta voisi verrata jossakin määrin karjanhoitoon. Kanaa on hankala ottaa mukaan. Muutamaa kanaa on kyllä mahdollista kuljettaa esimerkiksi farmariautossa. Mutta 50 kilometrin jälkeen voi vaatia jo puhdistustaukoa, kun haju haittaa. Eläinhoitolaan kanaa ei voi viedä lomamatkan ajaksi. Onkin varauduttava siihen, että kana sitoo ja vaatii vankkaa kotoilua, johon esimerkiksi kesämökkeily voi soveltua varsin huonosti.

 Kanat ovat mukavia kesäseuralaisia. Kanat vaativat aitauksen ja jonkinlaisen kopin / leikkimökin tms. yöksi. Jos on munivia kanoja, niin pahvilaatikoistakin voi rakentaa sopivia munintapesiä. Ruokaa ja vettä kanat vaativat päivittäin. Jos ei ole kunnon vesiautomaattia, niin vedestä on huolehdittava parikin kertaa päivässä, sillä kanat ovat kovia sotkemaan vesikuppinsa..

Alla on autotallikatoksen runkoon tehty tarha. Kesäkuun alkuun asti tarhassa tulee olla myös verkotettu katto. Rautaverkon sijaan katon voi tehdä helposti myös esimerkiksi rastasverkosta. Määräys perustuu asetukseen Siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen välisten kontaktien estämisestä.
 

Kanatarha on tehty nerokkaasti pressukatoksen rungosta

Mistä saa kanoja?
Vuokraparvesta (kukko ja muutama kana) on aika turha haaveilla. Sellaisia saa vain harrastekanalasta ja harva harrastaja omia lemmikkejään vuokralle antaa. Paras tapa on hankkia kanat jostakin suuresta tuotantokanalasta. Vuoden 2012 alussa voimaan tulleiden EU-säännösten vuoksi 200 kanalaa lopetti toimintansa. Siksi esimerkiksi monet netistä löytyvien kanaloiden tiedot ovat vanhentuneita. Kanansa voikin joutua hakemaan sadan kilometrin päästä ainakin täällä Keski-Suomessa.

Tuotantokanaloista haettaessa kanat maksavat noin 5-15 euroa / kappale. Jos ovat vasta tuotantonsa aloittaneita, noin puolivuotiaita kanoja, niin maksavat enemmän. Mutta kesäkanaksi sopii hyvin sellainen 1,5 vuotias, lähiaikoina teuraaksi menevä kana. Se munii vielä munan päivässä koko kesän.

Joskus tuotantokanaloihin tulee myös kukkoja, kun sukupuolen tunnistamisessa on tapahtunut virhe. Kukko kannattaa ehdottomasti ottaa, sillä kukot ovat yleensä suurempia persoonallisuuksia. Kukko vahtii parvea ja kanojen arvohierarkiakin muodostuu kukon ollessa helpommin. Selkeä arvohierarkia on hyvä, koska silloin kaikki saavat olla parhaiten rauhassa, kun ei tarvitse otatella paikastaan. Kukko on yleensä herrasmies, joka antaa ruuan ensin kanoille. Jos kukko löytää ruokaa, se kutsuu kanoja paikalle.

Kesäkanabyrokratia
Monissa kaupungeissa yleisesti noudatettava sääntö on, että saa pitää maksimissaan kuusi kanaa ilman ilmoitusta kunnan terveyssuojeluviranomaiselle. Kukkoa ei saa silloin olla. Esimerkiksi Vantaa ja Mikkeli toimivat näin, Espoolla raja on viidessä kanassa. Erilaiset kuntamääräykset johtuvat osin eri kuntien viranomaisten erilaisesta tulkinnoista kanan statuksesta: onko lemmikki- vai tuotantoeläin. Kun tietty kanamäärä, esimerkiksi kuusi määritellään vielä lemmikkieläimiksi, niin silloin esimerkiksi kanoille käytetty leikkimökkiä ei tarvitse käsitellä eläinsuojan byrokratialla. Sama kuin esimerkiksi kymmenenkään kissan omistajan ei tarvitse tehdä talostaa ilmoitusta eläinsuojana, koska kissat ovat lemmikkieläimiä.

Nykyisin kaupunkien järjestyssäännöt ovat jääneet historiaan järjestyslain säätämisen myötä. Järjestyslaissa on maininta vain koirista ja ratsastamisesta.

Rekisteröityminen kanojen pitäjäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle
Kaikkien siipikarjan pitäjien on rekisteröidyttävä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Myös pitopaikat, joissa eläimiä pidetään on rekisteröitävä. Tämä koskee siis yhdenkin kanan pitäjää tai "leasing-kesäkanojen" vuokraaja. Käytännössä täytetään pari lappua ja lähetetään kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka virallinen titteli voi vaihdella kunnasta riippuen. Katso alempana kohta Eviran ilmoitukset.
Eviralla on sivuillaan hyvä ohje kesäkanojen pitäjälle: Muistilista kesäkanojen pitäjälle

Mitä tehdä kesäkanoille syksyllä?
Kanojen pitäminen talven yli onkin jo jonkin verran monimutkaisempaa. Yleensä järkevintä on laittaa kanat pataan. Jos ei ole kunnollisia, lämpöisiä tiloja kanoille, niin eläinsuojelullisesti armollisin ja paras ratkaisu on teurastus. Jos ei itse siihen pysty, niin tuttavapiiristä löytyy varmasti joku metsästystä harrastava, joka osaa tehdä lopettamisen asianmukaisesti eläimen kärsimättä. Kaasutus eli häkä on myös eläimelle kivuton.

Syksyllä kanoja ei saa missään tapauksessa päästää "takaisin luontoon". Se on vastuutonta.

Alla lainaus  Helena Tengvallilta, joka antaa asialle hyvää arvopohjaa.

Harrastajasta ajatus omien kanojen /kukkojen teurastamisesta ja syömisestä voi tuntua epämiellyttävältä. Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että mikäli haluaa syödälihaa, omin käsin yksilöllisesti hoidettu ja vapaana laiduntanut kana / paistikukko on sekä eettisempi valinta että pienempi ympäristörasituksen aiheuttaja kuin kaupassa myytävä broilerin-, kanan-, naudan- tai sianliha, joka on yleensä kasvatettu sisätiloissa suurina eläintiheyksinä ja teurastettu tavanomaisesti teurastamojen liukuhihnakäsittelyssä.

- Helena Tengvall: Kanojen hoito, sivu 111 

Teknisesti kesäkanojen tappaminen ei varmaan tuota ongelmaa, mutta henkinen puoli onkin sitten vaikeampi. Miten oman Elvi-, Klaara- ja Elli-kanan pystyy tapatuttamaan, kun on niiden menoja kesän seurannut? Kannattaa siis miettiä ja järjestää kanojen talvi jo ennen kanojen ottamista olipa se hävittäminen, talvihoito tai mikä muu tahansa.

Talvikanat ja kukko

Mistä saa kanoja?
Lemmikkikanalan perustajalle suosittelen maatiaiskanoja ainakin osalaumaksi. Ne munivat vähemmän, mutta vanhemmiksi. Ne ovat terveempiä ja sietävät alhaisempia lämpötiloja kanalassa. Lisätietoa eri roduista löytyy kanaharrastajien keskustelupalstalta Munanetistä: Suomalainen maatiaiskana.

Harrastekanalaan kannattaa sitten ottaa ehkä myös tuotantohybridejä. Rehellisyyden nimessä on nimittäin  sanottava, että teuraaksi menossa olleet tuotantohybridit munivat kyllä vielä vuoden verran aika paljon paremmin kuin maatiaiskanat. Tosin meidän maatiaiskanalla on luonnetta enemmän kuin kolmella tuotantohybridillä yhteensä. Eli sikäli maatiaiskana on mukava seurattava. Maatiaiskanoja säilyttävät vain harrastajat, joten he tekevät arvokasta työtä maatiaiskanojen geeniperimän säilyttämiseksi.

Munanetissä on muutenkin paljon hyvää tietoa aloittavalle kanalaharrastajalle. Myydään / Ostetaan-palstan kautta löytyy varmaan kanatkin. Toinen vaihtoehto on MTT:n Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelma ja Tiina Tuovinen email: tiina.tuovinen@mtt.fi

Lemmikkikanalan perustajalle suosittelen tipujen hautomista siitosmunista. Tällöin ne tottuvat ihmiseen ja niistä saa perheen todellisia lemmikkejä. Konehaudonta nykyisillä haudontakoneilla ei ole vaikeaa, eikä halvimmat haudontakoneet ole kalliita. Munanetissä ilmoittamalla varmaan löytyy myös vuokralle. Keski-Suomessa vuokraan itse haudontakonettani, mutta en lähetä. Munanetistä saa hyviä ohjeita konehaudontaan.

Tipujen kuoriutuminen, pikkutiput ja niiden kasvattaminen on ihan oma, kiva juttunsa. Jos ostaa "valmiit" kanat, niin jää paljosta paitsi. Uskon myös, että keittiössä kasvatetut omat tiput tottuvat ihan erilailla ihmiseen kuin kanalassa kasvatetut. Jos aloittaa lemmikkikanalatoiminnan siitosmunien haudonnalla, niin silloin pitää puolisen vuotta ostaa kananmunat kaupasta. Tipuista myös puolet on kukkoja, meidän tapauksessa jopa selvästi enemmän. Kuitenkin olen edelleen vahvasti sitä mieltä, että hautomalla kanasensa itse oli meille paras ratkaisu ja tekisin saman uudelleen.

Byrokratia

Tämä on harvinaisen sekameteliä, eikä selviä kaikkialla Suomessa, erityisesti taajama-alueita sovellettavia sääntöjä ilmeisesti edes ole. Näillä ohjeilla selviää aika pitkälle.
  Eri kaupungeilla on jonkun verran erilaisia käytäntöjä, joten helpointa on ottaa yhteyttä maaseutusihteeriin / terveystarkastajaan. Jos ottaa vain maksimissaan 6 kanaa, niin kannattaa miettiä ottaako yhteyttä minnekään kaupungin / kunnan instanssiin. Ylivirkaintoisen virkamiehen kanssa voi tulla ongelmia.   

Lakeja ja asetuksia


Eläinsuojelulaissa (247/1996) on  lueteltu pääpiirteet kaikenlaiselle eläinten pidolle. Siinä on siipikarjan teurastamisesta ja broilerien kasvatuksesta.


Eläinsuojeluasetuksessa (396/1996) määritetään vielä tarkemmin eläimelle sopiva pitopaikka, oikeanlainen eläinten hoito ja kohtelu, eläinten kytkettynä pitäminen sekä eläimille tehtävät toimenpiteet.

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut yksityiskohtaisemmat ohjeet, joissa annetaan muun muassa minimiarvot eläinsuojan ilmanvaihdolle ja lämpötilalle. Ohjeiden sisältö perustuu pääosin kullekin eläinlajille ominaisiin perinnöllisiin tarpeisiin, joita ne toteuttavat käyttäytyessään normaalisti vaistojensa varassa.

Terveydensuojelulaissa (763/1994) edellytetään, että asemakaava-alueelle tai muualle asutuksen läheisyyteen perustettavista eläinsuojista ja aitauksista on tehtävä ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.


Valtioneuvoston asetus kanojen suojelusta 673/2010 Kanojen hoidosta ja kanalan vaatimuksista kannattaa lukea tästä asetuksesta. Se määrittelee muun muassa että "Kanojen hyvinvointi on tarkastettava vähintään kerran päivässä."

Valtioneuvoston asetus kansanterveyttä sekä eläinten ja kasvien terveyttä, taudeista ilmoittamista, eläinten hyvinvointia sekä eläinten tunnistusta ja rekisteröintiä koskevien täydentävien ehtojen valvonnasta 118/2010 Siipikarjan salmonellavalvonnasta.


Laki eräistä naapuruussuhteista 26/1920, 3 §, 17§, 18§:
3§: Talli, navetta, lantasäiliö, käymälä tai muu sellainen laitos on niin tehtävä, ettei naapuri kärsi siitä ilmeistä haittaa.
17§: Kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista.
Arvioitaessa rasituksen kohtuuttomuutta on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat.
18§ (4.2.2000/90) Se, jonka toiminnasta on aiheutunut kohtuutonta rasitusta, on velvollinen poistamaan rasituksen tai, jos rasituksen poistaminen ei muutoin ole mahdollista, lopettamaan toiminnan kokonaan ja korvaamaan rasituksesta aiheutuneen vahingon. Jos kyse on ympäristövahingosta, sovelletaan kuitenkin ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/1994).


1. Naapurikuuleminen
Ainakin Jyväskylän terveyssuojeluviranomainen edellyttää naapurien kuulemisen taajama-alueella. Jonkun naapurin kielteinen kanta ei välttämättä estä kanojen pitämistä. Kukon pitämisen ehkä kyllä. Ainakin tietää, millä edellytyksillä pitäminen on mahdollista. Haja-asutusalueella asia on ehkä sitten toinen. 

Itse tehty lomake naapurikuulemiseen

2. Rakennuslupa, toimenpidelupa, ilmoitusmenettely yms.

Nämä hoituvat kunkin kunnan rakennusmääräysten mukaisesti. Jyväskylässä yli 20 neliön piharakennus vaatii rakennusluvan. Siihen tietysti tuli normaali naapurikuuleminen. Kun rakennusta haettiin kasvihuone-kanalana, niin siihen tuli myös johtavan terveystarkastajan lausunto, koska on eläinsuoja. Lausuntoa ei tarvitse itse hakea, vaan siitä huolehtivat lupaviranomaiset.

Taajama-alueella uusi eläinsuoja, olipa se minkä kokoinen tahansa, ei ilmeisesti koskaan mene ilmoitusmenettelyllä, vaan vaatii aina rakennusluvan. Myös rakennuksen olennainen käyttötarkoituksen muutos (esim. lato tai saunarakennus muuetaan kanalaksi tai hevostalliksi) tarvitsee aina rakennusluvan. Siten ehkä leikkimökinkin muuttaminen ainakin ympäri vuoden käytettäväksi kanalaksi tarvinnee rakennusluvan.  

Kun ollaan asemakaava-alueella ja tehdään aitaus tarvitaan: Terveydensuojelulain 13 § kohdan 4 mukainen ilmoitus eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta asemakaava-alueelle.


Lainaus Munanetistä www.munanetti.net

Kirjoittaja Aberkios » To 18.07.2013 10:27

Rakennuslupa-asioissa oleellista on, onko kyse haja-asutusalueesta vai taaja-asutusalueesta (asemakaava-, rakennuskaava- tai rantakaava-alue). Lupakäytäntöjä on pyritty keventämään. Aloittajan kuvaama rakennus vaatii harvoin (jos koskaan) haja-asutusalueella toimenpideluvan, saati rakennusluvan. Yleensä kyseeseen tulee toimenpideilmoitus.

Rakennuslain mukaan jokaisella kunnalla pitää olla kunnanvaltuuston vahvistama rakennusjärjestys. Löytyy googlettamalla; kunta rakennusjärjestys ( esim: ylöjärvi rakennusjärjestys). Rakennusjärjestyksestä käy ilmi, miten kunnan alueella rakentamisen lupa/ilmoitusvelvollisuus määräytyy.

Kanalarakennusta rakentaessa asiaa saattaa mutkistaa se, että kunnan rakennusvalvonnasta vastaava viranomainen huolehtii myös naapuruussuhdelain (Laki eräistä naapuruussuhteista) valvonnasta. Tämä voi johtaa siihen, että kanalarakennuksen voi rakentaa pelkällä ilmoituksella, mutta kukkojen pitäminen voi aiheuttaa naapurien kuulemisvelvoitteen.

Monissa laeissa tai näiden nojalla annetuissa ohjeissa ja määräyksissä (kuten rakennusjärjestyksessä) edellytetään toimenpiteen suorittajalta, rakennusluvan hakijalta jne naapurien kuulemista. Tässä yhteydessä ei missään tapauksessa kannata mainita sanoja lupa tai suostumus, vaan on syytä käyttää oikeata termiä; kuuleminen. Saattaa tuntua oudolta, sillä mainituissa tapauksissa kuuleminen tapahtuu kirjallisesti.
Viranomaisen (esim. lautakunnan) on järjestettävä mahdollisuus tulla henkilökohtaisesti kuulluksi. Sillä kaikki eivät osaa (tai halua) esittää asiaansa kirjallisesti. Luvan tai toimenpiteen johdosta tapahtuvan kuulemisen järjestää kuitenkin hankkeen alullepanija, joten kuuleminen tapahtuu kirjallisena.

Vaikka kuulemisen tiedoksi saattaminen tapahtuisi naapureille suullisesti ja henkilökohtaisesti, siitä on syytä laatia kirjoitettu versio. Tähän kirjelmään on syytä lisätä lauseke:
Tässä kuulemispyynnössä on kyse NNlain X§:n (tai X:n kunnan rakennusjärjestyksen x,z kohdan) tarkoittamasta naapurien kuulemisesta. Tämä kuulemispyyntö ei edellytä Teiltä minkäänlaisia toimenpiteitä. Teillä on kuitenkin, niin halutessanne, mahdollisuus tulla kuulluksi asiassa. Mikäli haluatte esittää hankeesta mielipiteenne, voitte lähettää sitä koskevan vapaamuotoisen kirjeen oheisessa kuoressa allekirjoittaneelle, joka toimittaa sen hankeasiakirjan liitteenä rakennusvalvontaviranomaiselle. Kuulemiseen on varattu aikaa 7 päivää, joten kirje tulee olla perillä pp.kk.vvvv (päivämäärä) mennessä.
------------------------

Agronetin ohjeita, tosin hiukan suurempaan mittakaavaan eli kun muutama tuhat kanaa tai broileria.

Kanalan lämpötilan pitäisi talven kovimmillakin pakkasilla pysyä plussan puolella. Silloin vesi ei jäädy ja kanojen olosuhteet ovat hyvät. Asetus kanojen suojelusta ei määrittele kanalan lämpötilasta kuin "Lämpötilan on oltava eläinsuojassa pidettäville kanoille sopiva.". Tuotantokanaloihin  suositellaan 15-20 asteen lämpötilaa, mutta tämä on lähinnä tuotannon maksimoimiseksi. Lämmituskustannusten ja pölyämisen kannalta (kuivassa pehkut pölyävät enemmän) 5-10 astetta on jo oikein hyvä lämpötila. Siinä ovat viihtyneet niin meidän maatiaiset kuin tuotantohybridtkin.

3. Eviran ilmoitukset
Keväällä 2010 voimaan tullut laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) velvoittaa eläintenpitäjät rekisteröitymään. Myös pitopaikat, joissa eläimiä pidetään, on rekisteröitävä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta (867/2010) mukaan kaikkien siipikarjan, viesti- näyttely- ja koristekyyhkyjen sekä riikinkukkojen pitäjien on ilmoittauduttava eläintenpitäjäksi ja rekisteröitävä myös eläinten pitopaikka.  

Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja tai tarhattuja lintulajeja, kuten broilereita, munivia kanoja, kalkkunoita, hanhia, ankkoja, helmikanoja, viiriäisiä ja strutsilintuja. 

Eläinmäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin linnun pitäjän on rekisteröidyttävä.  

Eviran ohjeet rekisteröitymiseen =>

Rekisteröityminen tapahtuu täyttämällä eläintenpitäjä- ja pitopaikkalomakkeet ja toimittamalla ne sille maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka kunnan alueella eläintenpito pääosin tapahtuu. Jos ilmoittajalla on maatila, ilmoittautumispaikkana on se kunta, missä maatilan talouskeskus sijaitsee.
1. Eläintenpitäjäilmoitus =>
2. Eläinten pitopaikkailmoitus => 

3. Alkutuotantoilmoitus =>
Jos kananmunia myy, niin silloin asianmukaisten salmonellatestien lisäksi on tehtävä alkutuotantoilmoitus Eviralle.


4. Ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle
Terveyssuojelulaissa (763/1994 13§ Ilmoitusvelvollisuus) mainitaan, että eläinten pitoon tarkoitetun rakennuksen tai aitauksen sijoittamisesta tai käyttöönotosta asemakaava-alueelle on viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle.

Jyväskylässä asia hoidetaan ao. ilmoituksella eläinsuojan käyttöönotosta:
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/pr ... nsuoja.pdf
Sitten terveystarkastaja tulee sen tarkastamaan. Tarkastus lupineen maksaa 200 euroa (08/2012). Lupa on voimassa toistaiseksi. Uusi tarkastus ja lupa tarvitaan, jos toiminta oleellisesti muuttuu.

Terveydensuojelulain mukaan ilmoitus pitäisi tehdä 30 päivää ennen käyttöönottoa. Aika rankka vaatimus harrastajakanalalle ja käytännössä mahdoton noudattaa. Sillä kuukautta aiemmin meillä oli vasta perustus ja runko, mikä ei olisi riittänyt tarkastukseen. Kun kanala oli käyttöönottovalmis, niin kuka sitä jaksaa kuukautta odottaa tyhjän kanalan kanssa? Eli ihan tarkasti tuollaisia säännöksiä on vaikea harrastajakanalan noudattaa vaikka kuinka haluaisi.


5. Ilmoitus siipikarjan ulkonapidosta (1.3 - 31.5)
Jos siipikarjaa pitää ulkona maaliskuun alun ja toukokuun lopun välisenä aikana on tehtävä kunnaneläinlääkärille ennakolta ilmoitus siipikarjan ulkonapidosta. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena ja siitä on käytävä ilmi seuraavat seikat:
1) mitä lintulajeja ulkonapito koskee
2) lintujen lukumäärä
3) etäisyys pitopaikasta lähimpiin järviin, lampiin ja jokiin.
4) selvitys siitä, miten lintujen suojaaminen luonnonvaraisilta vesilinnuilta toteutetaan ulkotarhassa.

Jyväskylässä ilmoitus tehdään valvontaeläinlääkäri Mikko Kanaselle, email: mikko.kananen@jkl.fi eli sähköpostilla sen tekee kätevimmin. Kuvaus ilmoituksen tekemisestä ja sisällöstä blogissani.->

Kevätjaksolla ulkotarhat tulee suojata riittävän tiheällä verkolla tai muulla vastaavalla tavalla niin, että luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse kosketuksiin siipikarjan kanssa. Ulkoilualueen katoksi riittää verkko eikä läpäisemätöntä katetta välttämättä tarvita.

Siipikarjaliiton ohje ulkonapitokiellosta =>
Asetus siipikarjan suojaamisesta luonnonvaraisilta linnuilta 81/2011
Asetus varotoimenpiteistä lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi 386/2006


6. Kananlannan käsittely
Ainakin taajama-alueella myös lannan käsittely kannattaa miettiä. Jyväskylässä ympäristötarkastaja on todennut, että muutaman kanan lanta voidaan kompostoida tiiviissä kompostorissa siten, että kompostoinnista ei aiheudu haju- tai muuta haittaa. Kompostointia odottava lanta on varastoitava tiiviillä alustalla. Lähtökohtana on Jyväskylän ympäristötoimella ollut, että lannan käsittely pitäisi järjestää kompostoimalla. Tarkempia ohjeita saa kunkin kunnan ympäristötarkastajalta, Jyväskylässä esimerkiksi ympäristötarkastaja Anu Surakka.

Jos harrastaa puutarhanhoitoa, niin sulan maan aikana ei ole ainakaan mikään ongelma. Itse jouduin ostamaan vielä ensimmäisenä kesänä kananlantasäkin, kun ei oma tuotanto ollut riittävää. :) Talven toimi  lämpökompostori hyvin.


7. Salmonellatestit
Salmonellatestit eivät ole harrastajakanalalle pakollisia, mutta mielestäni ympärivuotisesti kanoja pitävän kuuluu ne tehdä.  MTT:n säilytysohjelmaan osallistuvien tulee tehdä salmonellatesti kaksi  kertaa vuodessa. Tuotantokanalasta jos ottaa kanoja, niin kanat ovat testattuja ja ainakin itse sain jopa salmonellatodistuksen mukaan. Suomessa salmonella on erittäin harvinainen kanaloissa.

Salmonellatesti Jyväskylässä on helppo tehdä. Vie vain näytteen kaupungin Ympäristölaboratorioon ja parin päivän päästä tulee sähköpostilla vastaus.  Jyväskylän ympäristölaboratorion hinta on valtakunnallisesti erittäin halpa (2013 vuonna: 34,31 euroa). Lasku tulee aikanaan paperisena. 

Jos kananmunia myy vaikka vain naapurille niin salmonellatesti on teetettävä 2 kertaa vuodessa ja joka toinen vuosi valvontaeläinlääkäri käy ottamassa näytteen. Testi on teetettävä Eviran hyväksymässä laboratoriossa.

Lista eviran salmonellavalvontaohjelmaan hyväksytyistä laboratorioista. Salmonellatestiä tekevät myös muut paikalliset elintarvike- ja ympäristöntutkimuslaboratoriot, joita tuotantokanalat eivät voi käyttää. Mutta harrastekanalalle ne käyvät hyvin.

Lähetelomakkeet ja -ohjeet

Kananlantaa tulisi kerätä 400 - 500g pakasterasiaan tai muuhun vastaavaan puhtaaseen astiaan. Rasia pitäisi  säilyttää jääkaapissa sen aikaa, että saa kerättyä tarvittavan määrän. Näytteeseen pitäisi saada jokaiselta kanalta näyte tai ainakin mahdollisimman monelta.

Näytteen voi viedä tai lähettää labraan. Parin viikon päästä tulee tulokset ja lasku. Hinta vaihtelee 30-80 euron välillä.


8. Lopuksi
Kanoista on iloa jopa päivä ja jokainen kana on oma persoonansa. Kanoja voi hyvin pitää vapaana pihassakin. Kanoilla on pieni reviiri ja jo 80cm aita pihan ympäri riittää. Voisivat toki lentää tuollaisen aidan yli, mutta hyvin pysyvät pihassa. Minun sloganini on: "Miksi mennä Thaimaaseen, kun voi mennä kanalaan."