Sunnuntai on pyhitetty kanalan siivoukselle

Kanoista ja kanalasta aina hehkutetaan ja kerrotaan kaikkea kivaa, mutta se todellinen arki jää kuvaamatta. Arki tarkoittaa siivousta ja käytännössä enimmäkseen kanankakkaa, ihan sitä itteensä. Itsekin olen kertonut Kallesta ja Kallen rouvista, vaikka viikkosiivous on se suurin ja aikaavievin asia. Viikottaisena toimena se on pakollinen huvittipa tai ei. Rehellisesti sanottuna on monia sunnuntaita, kun laiskottaa eikä viitsisi lähteä siivoamaan.  Vaihtoehtoa ei vain ole. Jos on kanala ja kanoja, ne pitää hoitaa.

Alhot siivotussa kanalassa

Itse olen pyhittänyt sunnuntain siivoukselle. Kanalassani pätee matemaattinen kaava: 1 tunti siivousta / yksi erillinen parvi. Parven koolla ei ole merkitystä eli olipa parvessa kolme tai kaksikymmentä siivekästä, niin siivousaika on suurin piirtein sama. Tämä koska samat työt on tehtävä. Lattialta ja orrenalustasta on kerättävä lanta, kylpyhiekka on harattava siistiksi, vesikuppi on putsattava ja ruoka-automaatti täytettävä. Lisäksi heittelen kalkkia ja soraa syötäväksi. Ainoastaan kahden ilmanvaihdon suodattimien imurointi ei ole riippuvainen parvien määrästä.

Niinpä kun parvia tulee lisää, aikaa menee enemmän. Nyt parvia on ne neljä eli Unto tuohimutkalaisineen, Alho-maatiaiskanoja, Kallen parvi ja hautova Alho, Hilma ja kuoriutuvat tiput. Neljästä parvesta saa toki paljousalennuksen, sillä aika ei kasva neljään tuntiin, vaan riittää keskiarvoisesti sellaiset reilut kolme viikkotuntia. Välillä menee vain reilut kaksi tuntia ja toisinaan se neljä tuntia, joskus reilusti enemmänkin.

Onko reilu kolme tuntia kanalan siivoukseen viikossa paljon vai vähän? Suomalaiset katsovat televisiota yli kolme tuntia päivässä. Huomioiden kanojen ja parvien määrän, uskon ajankäyttöni olevan moneen muuhun kanalan pitäjään verrattuna varsin vähäistä. Minulla on hyvät puitteet: rakennus ja tarpeisto, lämmitys, automaatit. Jos jotain haluan tai tarvitsen, niin mieheni tekee sen. Puitteista voin olla todella kiitollinen hänelle, sillä ne ovat monelta osin melkoisella hifistelytasolla. Tänään (13.3.2016) juhlistan 33 miehen kanssa yhdessä vietettyä vuotta kanalan siivouksella. :D


Itselläni ei ole siivoukselle lomittajaa. Munien keräämiseen, ruuan ja veden antamiseen ja kanojen valvontaan on hyvä lomittajarengas ja valvontakamerat päälle. Itse siivous on kuitenkin yksin minun etuoikeuteni. ;) Pakkotilanteessa perheenjäsenet sen tekisivät, mutta toistaiseksi näiden neljän vuoden aikana sellaista pakkoa ei ole tullut. Viikon matkalle toki pystyisi lähtemään, sillä siivousväliä voi venyttää, kunhan vedestä ja ruuasta huolehditaan.

Kanalani on sikäli helppohoitoinen, että päivittäistä ruokintaa tai vesien kantamista ei tarvita. Ne teen vain kerran viikossa. Päivittäinen valvonta riittää. Kolmen parven valvonnan voi tehdä myös ikkunan takaa, koska kanat, ruokakupit ja vedet näkee ikkunan läpi. Eli välttämättä sisään kanalaan ei tarvitse mennä päivittäin. Orrelle nukkumaan menneet kanat voi helposti laskea valvontakamerasta, josta voi varmistaa elämän olevan kohdillaan.

Hengitysuojain on siivotessa hyvä olla.

Siivouksen jälkeen pitää pestä vaatteet ja varusteet, sillä kaikki perheenjäsenet meillä ei siedä kanapölyä. Siksi on hyvä, että joka päivä ei ole välttämätöntä käydä kanalassa. Pikakäynnin jälkeen kanalavaatteet voi säilyttää autotallissa, mutta pölyisemmät vaatteet on kuitenkin pestävä heti. Suihku kanalassa käynnin jälkeen on itsestään selvyys. Siivotessa käytän hengityssuojainta, koska lattialämmiteisen kanalan ongelma on kuivuus. Imuroidessa ja lantaa kaapiessa pölyä leijailee normaalia enemmän.
Kaikesta huolimatta olen kanalan ja kanojen ehdoton kannattaja. Ihminen tarvitsee konkreettista tekemistä ja kanat ovat mielenkiintoisia persoonallisuuksia. Lempimottoni on:

Ei ole mitään kivaa ilman riesaa. Jos ei ole riesaa, niin ei ole kivaakaan. 

Hakusanat: Alhot, kanala, siivous, viikkosiivous, hengityssuojain