Emon siipien suojassa

Hieno-kanan adoptiotiput -> kasvavat vauhdilla ja nyt on siirrytty jo orrelle nukkumaan. Vaikka aiemmatkin tiput ovat viihtyneet emonsa selässä, niin se on erityisesti tämän tipuparven bravuuri. Tiput ovat Wyandotteja, Brahma ja Orpington, joten ovat huomattavasti vastaavan ikäisiä alho-tipuja suurempia. Tiput ovat Hieno-kanalle vähän kuin käenpoikaset linnunpesissä, isoja kooltaan verrattuna emolinnun omiin perillisiin.

Alla yksi tipu makaa Hieno-kanan selässä ja kolme on siipien suojassa. Tosin yksi vain on näkyvissä siipien alta, kahta muuta tipua ei juurikaan näy. Yksi tipu oli vielä lattialla vilistämässä.

Hieno-kana ja tiput 16.8.2015: yksi selässä, kolme siipien suojassa orrella. Orpington-tipu kurkistaa siipien alta.

Alho-rotuinen Hieno-kana, Wyandotte-tipu selässä ja Orpington siipien alla orrella 16.8.2016.

Brahma-tipu Hieno-kanan selassa iltapuulla 23.8.2015 ikkunan läpi kuvattuna

Kilo kananmunia kuukaudessa

Suomalainen syö keskimäärin 11kg kananmunia vuodessa eli kilon kuukaudessa. Todellisuudessa luku on reilusti suurempi, koska teollinen käyttö ei ole mukana. Siis kaikki valmiit leipomotuotteet, ruokalat yms. on poissa laskelmasta. 

Teollisuus käyttää B-luokan kanamunat ja osan vielä A-luokankin kananmunista.

Rakas peltilehmäni

Ohi aiheen: Eläinaiheiseen blogiini on pakko laittaa kirjoitus rakkaasta peltilehmästäni. Tosin peltilehmän sijasta pitäisi kyllä puhua peltiravurista. Sunnuntaina 14.6.2015 tuli mittariin täydet 600.000 kilometriä. Auto on ollut meillä uudesta asti.

VW Golfin mittari 14.6.2015

Golf on ollut varmatoiminen kuormajuhta, jolla on kuljetettu aina niin kamat, koirat, kissat, kanat, kakarat ja kakaroiden kaverit. Vaihdoimme Naksu-koiran takia farmariautoon. Kaikkea eritettä, mitä eläimistä irtoaa, on tämä auto saanut osakseen. Erityisesti ilveksen tappaman Ninni Petterin -> erikoinen oli kusaista kuljetusboksiinsa (usein sentään siellä ;) ) heti kun oli ajettu parisataa metriä lähdön jälkeen. Joskus rapisi niskaan äskettäin syödyt kissanraksut. Melkein haikeudella muistelee moisia aikoja. :D

Golf Variant vm. 2000 (kuva 21.6.2015)

Vaikka Golf on ollut merkittävä osa elämäämme, sillä niin paljon siellä on istuttu, niin sillä ei ole koskaan ollut oikeastaan mitään kummempaa lempinimeä. Aiemmin minulla oli VW Jetta, joka oli dalmatialainen. Opiskelijat sen siksi nimesivät, kun valkoisessa autossa ruskeat ruostetäplät rehottivat ympäriinsä. Taisi voittaa täplämäärässä kaikki koulun parkkipaikan muut menopelit, myös opiskelijoiden autot. VW Polo oli lempinimeltään Kupetti. Yhden litran moottori ei paljon kuluttanut ja 50 eurolla sai tankin täyteen.
 Vaan Golf on ollut jotenkin niin arkinen, että sitä on aina kutsuttu vain Golfiksi, harvoin edes farmariksi, ihan joskus harvoin Punikiksi.  Mutta rakkaus autoon on ollut ehdotonta. Siitä todiste on jo se, että heinäkuun lopussa ostin "uuden" samanlaisen, jopa samaa vuosimallia. Väri on vain eri. Itseasiassa se oli autokauppiaan suosittelema väri, jos ajatteli jälleenmyyntiä. Meillä värin valitsi tytär, joka ei olisi halunnut luopua Golfin edeltäjästä.   

Auton vaihto oli ihan sattumaa. Kuvittelin karauttavani kohti 700.000 kilometriä. Miehen työkaveri kaupitteli vaimonsa autoa, joka oli Nettiauto-sivustolla. Tein lisäksi kaksi hakua ja toisella haulla haaviin jäi vain yksi auto. Luin tiedot ja tiesin heti haluavani sen. Aikaa käytin varmaan kymmenisen minuuttia. Tätä yhden omistajan autoa oli rakastettu kuin meidän Golfia, mutta sitä oli kyllä pidetty huomattavasti siistimmin ja mittarissa oli puolisen miljoonaa kilometriä vähemmän. Oli pakko ostaa, sillä kun olisi tullut Golfin vaihdon aika, niin samanlaista kullanmurua olisi ollut mahdotonta löytää.

Todennäköisesti ajelen "uutta" Golfia kunnes sen saa viedä romuttamolle. Uusia autoja ostetaan muun muassa vähäisemmän kulutuksen vuoksi. Kuitenkin Taloussanomat 8.10.2014: Autojen kulutus ja päästöt kaukana luvatuista. Asia on ihan selvä, kun miettii, kuinka paljon uusissa autoissa on sähköhärpäkettä entisiin autoihin verrattuna. Nykyisin kaikki toimii sähköisesti. Sähkö tuotetaan huonolla hyötysuhteella polttoaineesta. Sitä paitsi kulutukseen ei lasketa ilmastointia, istuimen säätöä, ikkunoiden yms. käyttöä. Siten uusi auto kuluttaa todennäköisesti todellisuudessa ainakin saman kuin vanha. Vanhemmalla autolla voi siis ajella ihan hyvällä omallatunnolla. Vanhemman auton korjaaminen työllistää suomalaisia, uusi auto heikentää vain vaihtotasetta.

Paikka nimeltä Kukko

Multialla on paikka nimeltä Kukko. Se on ilmeisesti sellainen tyypillinen suomalainen "kylä", jota ei kyläkeskuksena edes ole olemassa. Jos laittaa matkamittarin päälle ja katsoo kohdan matkan mukaan, niin matkan päässä on vain pusikkoa tien laidassa. Välttämättä kohdalle ei ole osunnut edes yhtään taloa. En tiedä, onko Kukko tällainen paikka. Pitäisi löytää ensin Kukko-opastekyltti, jossa olisi kilometrit.

Kyltin perusteella Kukolla, vai pitääkö taivuttaa Kukossa, ei mene hyvin. Kukontie oli sentään ihan kohtuullisessa kunnossa ja hyvä ajella.

Multialla on paikka nimeltä Kukko.

Pehtoori suuremmille tiluksille

Reetu Pehtoori eli meidän pihakukko hoiti tilusten työnjohtotehtävät kiitettävästi. Pehtoori oli meillä pihalla vapaana. Kukko ei tee niin paljon tuhoa kuin kana. Tosin Pehtoori kaapi ruusupensaan juuret esille, kun erehdyin kitkemään alustan puhtaaksi heinistä. Niinpä kymmenet ruusunnuput kuivuivat.  Jos teki pihalla puutarhatöitä, niin Pehtoori saattoi tulla lähettyville makaamaan. Yleensä Pehtoori kävi ainakin katsastamassa, että hommat sujuvat. Se kun kuuluu pehtoorin tehtäviin.

Pehtoori-kukko tuli hyvin toimeen kaikkien talon asukkaiden kanssa, kuten kissan kanssa samasta vesikupista juominen-> osoitti. Sen sijaan turhanpäiväisen joutoporukan, kuten varikset, Pehtoori ajoi pois pihasta. Pehtoori ei suvainnut rääkkyjiä tiluksillaan.

Reetu Pehtoori -kukko

Torstaina 4.8.2015 Pehtoori pääsi Laukaalle suuremmille tiluksille. Hienoa uudessa pestissä on myös se, että ei ole vain kesän pätkätyö, vaan pehtoorin hommat jatkuvat talvella navetassa.

Reetu Pehtoorin uudet tilukset huokuu idylliä ja rantakin on lähettyvillä.

Syy Pehtoorin pestaamiseen oli ongelmat työväen kanssa. Yksi kana oli jounut ajokanaksi. Kolme kanarouvaa olivat alkaneet nokkia sitä niin, että selkään oli tullut haava. Niiden kolmen kanan käytös oli ollut kuulemma kovin agressiivista. Liekö erilainen, lerpattava heltta vai vain huonot fiilikset. Tällä ajokanalla näytti olevan samaa vaivaa, mitä oli meidänkin hy-line browneilla. -> Tiluksen kanat on otettu noin kuukausi sitten tuotantokanalasta ja ne ovat noin vuoden ja kolme kuukautta vanhoja. Meidän hy-line brownit kuolivat tuohon samaan vaivaan kaikki kolme alle kolme vuotiaina. 

Ajokanaksi joutunut lerppa-heltta kana

Nyt pari päivää myöhemmin ajokana voi taas hyvin ja oli noussut jo eilen illalla orrelle. Pehtoorin eli kukon tulo kanalaan rauhoitti menon heti. Tosin alkuun yksi kana otti Pehtoorin kanssa yhteen kuin kukkopojat. Ensimittelöt hierarkiapaikasta meni kyllä hieman kanan voitoksi. Mutta Pehtoori-kukko ottaa muutamassa päivässä tai viimeistään viikossa ehdottoman kukko-paikkansa parvessa. Nyt selvästi yksi kana oli ottanut parven johtopaikan ja mittasi asemaansa suhteessa kukkoon.

Pehtoori ja hy-line brown kanoja

Meidän heinäkuussa 2012 ottimiin hy-linen browneihin verrattuna näillä hy-linen browneilla on selvästi suurempi pyrstö. Ihan se muistuttaa Alhojen pyrstöä. Luonteeltaan nämä tuntuivat olevan kesympiä kuin meidän ja niiden kiinnisaaminen ja sylissäpitäminen oli helppoa. Eli luonteeltaan erittäin kivoja.  

Hy-linen brown puskan alla

Kuva-arvoitus: Etsi kana kuvasta.

Missä kana luuraa?

Kissa ja kukko samalla vesikupilla

Niilo-kissa ja Reetu- alias Pehtoori-kukko joivat tänään samalta vesikupilta. Kun kissa meni kukon kupille, niin kukko ihan selvästi juoksi perään ja meni samalle kupille juomaan.

Niilo-kissa ja Pehtoori-kukko juomassa samalla vesikupilla 28.7.2015

Hieno-kana sai adoptiotiput (videot)

Haudonta kestää kolme viikkoa, mutta Hieno-kana on hautonut jo yli neljä viikkoa ->. Hienon satsista ei tipuja tule. Niinpä tänäaamuna hain adoptiotiput Heinolasta. Mitäpä sitä ei tekisi kanansa mielenterveyden eteen. Kyllähän asiasta olisi muuten tullut melkoinen trauma Hieno-kanalle ja lapsettomuudesta suuri ongelma.

Tiput ovat eilen ja toissapäivänä kuoriutuneita. Lajeina Wyandotteja, Brahma ja taisi siinä olla yksi Orpingtonkin. Halusin mahdollisimman äskettäin kuoriutuneita ja mahdollisimman lyhyen ajomatkan päästä. Tipuissa pitäisi olla neljä kanaa ja yksi kukko. Alla tiput kuljetuslaatikossa, jossa oli taiteellisesti kolmioita ja neliöitä ilmarakoina.

Hieno-kanan adoptiotiput kuljetuslaatikossaan

Hieno oli tullessani haudontatauolla. Hautova kana pitää muutaman 10-15 minuutin syömä- ja jaloittelutauon päivässä. Vaihdoin munat tipuihin, mutta siitä Hieno äityi ja nokkaisi tipuja. Vaihdoin munat takaisin pesään ja otin tiput pois.Pesäänmenorytäkässä Hieno vahingossa rikkoi yhden munan. Siinä munassa ei ollut minkäänlaista tipun alkua eli muna oli hedelmöittymätön.

Hieno asettui hautomaan. Vähitellen laittelin tiput Hienon alle ja poistin kolme munaa. Niistä yksi oli hedelmöitymän ja yhdessä oli melkoisen pitkälle kehittynyt tipu. Kolmas jäi arvoitukseksi. Yksi muna jäi vielä Hienon alle. Tällä kertaa adoptioprosessi sujui ongelmitta. Alla Hienon herkistelyä ensimmäisen laittamani tipun kanssa. Se on Wyandotti-kukkotipu.

Alla on kuva ja video Hienosta ja adoptiotyttäristä. Videossa on jo ihan reipasta menoa. 

Hieno-kana ja adoptiotyttäret 23.7.2015

 

Tipujen kanssa kana ei ole enää lättynä, kuten haudontavaiheessa. Nyt kana on selvästi enemmän ylhäällä. Tipuja hoitava kana muistuttaa katamariinia, jonka alle mennään keskeltä "keulan" (kanan pää) alta alle turvaan ja lämpimään.

Hieno-kana ja adoptiotiput

Kuin kanaemo (video)

Mirkku-kana tipuineen lähtee aina välillä luontoretkelle.

Mirkku omi lopulta kaikki tiput, myös Lakun hautomat ja hoivaamat tiput. Nykyään Mirkku ajaa Lakua pois ihan niin kuin muitakin kanoja tipujen luota. Kun vie ruuantähteitä, niin Mirkku pitää huolen, että tiput saa ensin kaikki tuotavat ruuat, niin heinät kuin ruuantähteetkin.

Mirkku-kana ja tiput yöpuulla. Oikealla Laku-kana.

Kun katselee Mirkkua ja miten se huolehtii ja puolustaa tipujaan, niin ymmärtää, mistä lause "kuin kanaemo" tulee. Kana on todella huolehtiva poikastensa kanssa. Kanaemo ei myöskään muita tai suurempiaan pahemmin kumartele, jos tuntee poikastensa olevan uhattuina.

Mirkku on suuremmoinen kanaemo (18.6.2015)

Hieno hautoo sitkeänä sissinä

Olipa jäänyt ikävä blogikirjoitus pitkäksi aikaa, vaikka Hieno-kanalla on mennyt erittäin hyvin viimeiset nelisen viikkoa. Nokkimistapahtumien jälkeen Hieno päätti ryhtyä kanaemoksi ja aloitti hautomisen.

Hieno-kana hautoo 18.7.2015

Munia on Hienon alla tällä hetkellä viisi. Yhdestä munasta oli joku päivä sitten puoliksi kuoriutunut tipu, mutta jotenkin se oli mennyt kesken. Nyt alkaa olla jo neljäs viikko hautomista eli vähän pitkäksi vetää.

Alla on kuva Hienon lastenhuoneesta, joka on pelkästään Hienon käytössä. Valokuva on otettu kanalan ulkopuolelta ikkunan läpi, joten kuvassa näkyy kuvaaja ja maisema.

Hienon lastenhuone

Kukko nokki kanaa

Sunnuntaina 21.6.2015 viedessäni Hieno-kanaa ulkoaitaukseen huomasin niskan olevan verillä, ihan tuoretta punaista verta. Ensin luulin, että oli sattunut kanalassa jokin vahinko tai sitten kiinniottaessani.

Mikään onnettomuus ei kuitenkaan ollut kyseessä, vaan ulkoaitauksessakin Väinö-kukko hyökkäili Hieno-kanaa vastaan ja nokki. Hieno yritti puolustautua pörhistelemällä ja menemällä karkuun. Hakiessani Hienoa kanalasta se työnsi päänsä oven alitse. Luulin, että vain karkuun mennäkseen, mutta ilmeisesti jotta kukko ei pääse nokkimaan niskaan. Aitauksessa Hieno-kana ensi töikseen joi pitkät kulaukset vettä. Ilmeeltään Hieno oli ihan nuutuneen oloinen ja silmät lerppailivat välillä kiinni.

Hieno sai koiran liharuokaa, että toipuu ja voimistuu.

Miksi Väinö-kukko oli alkanut nokkia Hieno-kanaa, on mysteeri. Munanetissä -> tällainen käytös näyttää kohdistuvan kanahierarkian yläpäässä olevaan kanaan, jollainen myös Hieno on. Aiemminkin olin huomannut Hienon viettävän aikaa munintapesässä. Munanetin kertomusten perusteella kukko jättää pesässä olevan kanan rauhaan. Minä taas luulin Hienon leikkivän hautomista. 

Mutta meillä ei kukaan noki kauaa toista. Varsinkaan Hienoa, joka on Alho-parven kantaäitejä. Omanlaisensa, erittäin persoonallinen ja arrogantti kana, jonka hovipalvelijoihin me kuulumme. Kun kukon syyllisyydestä oli saatu seuraamalla varmuus, laitoin Väinön häkkiin. Komea kukko.

Väinä-kukko 21.6.2015

Ensin meinasin pitää Väinöä-perjantaihin asti häkissä, koska naapuri oli ehtinyt lähteä jo työmailleen. Päädyimme kuitenkin nopeampaan ja karumpaan ratkaisuun eli häkäpönttöön. Häkä tainnuttaa ja tappaa armollisesti. Jotenkin meidän Mörri-koira ymmärsi, että kukolla ei ole hyvä. Sillä Mörri rapsi tassullaan häkäpöntön kantta ihan kuin pyytääkseen kukolle apua. Väinö-kukon ruumis haudattiin pihalle eläinten hautausmaalle, kissapatsaan juureen.

Häkäpönttö

Alla Väinö-kukko 28.9.2014 naapurini Dolly Aittasen kuvaamana

Väinö-kukko 28.9.2014 ©Dolly Aittanen

 

Juhannuskokosta tuhkat kanoille

Kanoille kannattaa ehdottomasti pitää tuhkaa, jossa saavat kylpeä. Meillä on ollut laastipalju, jossa on ollut melkoisen stymäkällä konsentraatiolla tuhkaa hiekan kanssa. Koko täiongelmaa ei olisi edes tullut, jos laari ei olisi päässyt niin vajaaksi ja vähätuhkaiseksi. Vaikka kanat ulkotarhan hiekassa kylpevätkin, niin sillä ei ole samaa tehoa ulkoloisiin.

Laastipaljussa tuhkaa ja hiekkaa kylpemiseen

Pellettikattilasta saa hyvän ja puhtaan puutuhkan. Pellettituhka on havupuista, vielä parempaa on ilmeisesti koivuntuhka. Pellettituhkasta ei tarvitse noukkia nauloja ja hiilenkokkareita pois, joita on usein kokko- ja muussa uunituhkassa. Mutta meillä saa nyt kelvata muu kuin pellettituhka, kunnes saadaan sitä taas heinäkuussa.

Noukanniemen kokko 19.6.2015

Kanatohtori

Käväisin eilen Viitaniemen eläinlääkärissä Jyväskylässä. Sieltä löytyi "kanatohtori" ell Tuula Moisio, jolla on itsellään ollut 15 vuotta kanoja ja toisinaan myös hoitoa vaativia ongelmia. Sain Unto-kukon täihin lääkettä. Parasta oli, että sain lääkkeen ilman ajanvarausta ja asiantuntevalta eläinlääkäriltä. Monet pieneläinlääkärit eivät tiedä kanoista mitään, eivätkä siten suostu kirjoittamaan mitään reseptejä.

Kolmas kehumisen arvoinen asia oli hinta: 10,84euroa. Reseptin kirjoitus oli 10 euroa ja lääke 0,84euroa. Sitä sai ruiskuun ilmeisesti jostain isommasta satsista, jolla eläinlääkärit rokottavat eläimiä päivittäin. Lääke riittää myös Väinö-kukkoon ja kahden viikon päästä uusimiseen. Kaikki oli helppoa, nopeaa ja vieläpä edullista. Verottajalle vielä tiedoksi, että en saa "mainoksestani" rahaa tai etuuksia.

Unto-kukon ulkoloisten häätöön resepti 10,84 euroa

Aiemmin bloggasin, että Unto-kukossa on lintukirppuja. Todellisuudessa ne olivat näitä ulkoloisia,  täitä. Siten teoriani siitä, että lintukirppua ei useinkaan löydy päivällä kanasta / kukosta on edelleen oikea. Diagnoosini ja bloggaus oli alunperin vain väärä.

Täi koettelee lähinnä kukkoa, jolla on paksumpi köyhenpeite. Eläinlääkärin mukaan täi tarttuu huonosti ja sama on oma kokemukseni. Siten kanat voivat olla puhtaita, vaikka kukossa kuhisee ulkoloisia. Täi asemoituu kukon niskaan ja persuksiin. Höyhenten juureen se munii munia, joita kutsutaan saivareiksi. Ihan niin kuin ihmisen täilläkin.

Saivareita eli täin munia Unto-kukon höyhenten juuressa.

Eläinlääkärin mukaan Suomessa ei ole enää täishampoota eläimille. Minäkin harkitsin kukon pesua. The Green Egg -blogissa 13-vuotias poika kertoo, miten hän pesi 50 kanaa kolmena lauantaina täiden kaikkien kehitysvaiheiden tuhoamiseksi. Kanan ja veden kanssa pitää olla varovainen, sillä kasteltu kana voi kuolla kylmyyteen.->

Saivareihin olen laittanut Smite-pulveria, mikä on auttanut niiden kuivattamisessa. Olen pyrkinyt laittamaan pulveria useamman kerran viikossa, joten on jonkinmoinen työ. Nyt tosin siirryin Colombine Sprayhin. Kanoille nuo ovat lähes ainoita keinoja, mikäli haluaa munia syödä. Noilla valeluliuoksilla on 60 päivän varoaika, jolloin munia ei voi syödä.

Lohduttavaa (?) oli lukea, että ulkoloisia on lähes kaikilla tiloilla. Vieläpä sanottiin, että "Ulkoloiset eivät ole merkki huonosta ilmastoinnista tai liian vähästä siivoamisesta. Käytännössä taitaa olla päinvastoin; mitä siistimmät paikat ja tarkempi hoito sitä todennäköisemmin loiset huomataan."

Eräs bloggaaja kirjoitti kanapunkin tuhoamisestaan otsikolla Huoleton on kanaton. Niin se kyllä on. Vieläpä halvemmalla kananmunat saa kaupasta kuin omasta kanalasta. Mutta mitään kivaa ei ole ilman riesaa. Lisäksi juhannukseen, varsinkin tällaiseen sateiseen, kuuluvat kaikenlaiset ötökät. Kanat napsivat kiitettävästi kaikki lentävät selkärangattomat, mutta vielä niitä riittää siivettöminäkin versioina.

Kukko kiekuu (video)

Videolla (©Susanna) Tauno-kukko esittää ihan puhdasoppimisen "kukko kiekuu"-mallisen taidonnäytteen. Siinä kuuluu todella selvästi se "kukko kiekuu". Jokaisella kukolla on oman laisensa kiekuminen. Jos tarhassa on kaksi kukko, niin tietää, kumpi milloinkin kiekuu. Meillä jopa kauempana ollut naapuri erotti Unto- ja Kauko-kukon toisistaan.

Tauno-kukko Alho-rouvineen on kotiutunut erinomaisen hyvin Multialle. Neljä kanarouvaa pyöräyttää joka toinen päivä neljä munaa ja joka toinen päivä kolme. Kovasti munivat maatiaiskanoiksi. Maatiaiset eivät perinteisesti ole tuotantohybridien tasoa munijoina. Muna päivässä on melkoinen saavutus maatiaiskanoille. Onnelliset olot ja hyvä ruoka, lisäksi kesäaika saa munimaan enemmän kuin ikinä uskoisi. Tuo on kyllä paras todiste kanojen hyvästä olosta.

Tauno-kukon tarha ja vahtikin on paikalla (©Susanna)

Sylvi on sylikana

Sylvi ja sen sisko Siiri ovat jussiloita, jotka ovat keväisistä konehaudonnoista. Näistä on tulossa ihan uskomattomia sylikanoja, etenkin Sylvistä. Siirin bravuuri on seisominen kädellä.

Sylvi-sylikana (jussiloita)

Sylvi viihtyy sylissä.

Sylikanaominaisuuksista on paljolti kiittäminen meidän naapurin tyttöä (alla olevissa kuvissa), joka käy meillä kanoja "käppäämässä". Ei aikuisen tule oltua samalla lailla tipujen ja kanojen kanssa kuin eläinrakas lapsi jaksaa olla. Tunti tolkulla. Tämä naapurin 7-vuotias on kyllä erityisen eläinrakas ja rohkea kaikkien eläinten kanssa, muidenkin kuin kanojen kanssa.

Siiri istuskelee käsivarrella

Siiri, joka on Sylvin sisko

Sylvikin osaa istuskella käsivarrella

Mörrin kesää

Alla Mörri jahtaa vesikirppuja niin että loiske kuuluu. Kanala taustalla. Oikean puoleisessa ikkunassa näkyy Varpu (vaalea hahmo) ja seuraavassa ikkunassa Hieno on syömässä kauroja oranssista ruoka-automaatista.

Mörri jahtaa vesikirppuja 27.5.2015.

Mörri aamulenkillä. Mitä lie ötököitä jahtaa.

Mörri puuhaa aamulenkillä su 7.6.2015.

Lakun alta kuoriutui tipuja

Laku-kanan alta kuoriutui tänään kaksi tipua. Alla niistä toinen Mallan silitettävänä.

Esikoisen karu kohtalo

Toisella tipulla, Lakun esikoisella sen sijaan oli karu kohtalo. Hautovia kanoja, Lakua ja Mirkkua  ei oltu eristetty muista. Niinpä muut kanat olivat napanneet Lakun esikoisen ja sitten mentiin rallia tipua roikottaen ympäri kanalaa. Laku yritti suojella toista ja paikalla oli myös Väinö-kukko. Haluan uskoa, että se oli varjelemassa sitä pikku tipua ja Lakua. Jotenkin ajatteli Alhojen olevan äidillisempiä. Mutta kana on emo vain omille tipuilleen ja muuten on maailma julma.

Päivemmällä tuli vielä selkkaus hautovan Mirkun kanssa, kun Mirkku halusi mennä Lakun pesään. Niinpä laitoin Mirkun omaan pesäänsä ja otin Lakun munat hautomakoneeseen. Laku saa keskittyä sen ainokaisensa hoitamiseen, kunnes saan hautomakoneesta Lakulle lisää tipuja.

Mirkku ja Laku tipulan puolelle eristettynä. Kuva Alholan puolelta.